Aina tuon tuosta kuulee kauhutarinoita siitä, miten joku perustaa kahvilan tai ravintolan pelkän toiveajattelun varaan ja unelmat kaatuvat päälle siinä vaiheessa kun yrittäjän arki alkaa tuntua luissa ja ytimissä. Tämä ei ehkä anna parasta kuvaa ravintolayrittäjänä toimimisesta, mutta huonot uutiset vain muistetaan paremmin. Myös pitkään jatkunut taloudellinen taantumus on vähentänyt ihmisten halukkuutta käydä ravintoloissa aina 2010-luvun puoleenväliin saakka.
Nuoret kuitenkin pitävät ravintolaruuasta. Osasyynä voi olla haluttomuus viettää iltaa yksin kotona ja tehdä ruokaa itse – usein vieläpä vain itselleen. Myös entistä eurooppalaisempi suhtautuminen ruokaan ja ravintoloihin näkyy Suomessa: ihmiset haluavat entistä enemmän viettää aikaa toistensa kanssa hyvän ruuan parissa ja paikassa, jota ei tarvitse itse siivota. Ravintoloista myös haetaan sellaista ruokaa, jota ei itse tulisi kotona tehtyä, eli uudet makuelämykset ovat tärkeitä.
Suomalainen nuoriso eroaa muusta maailmasta siinä, että opiskelijat ovat usein erillään oleva erikoisryhmä nuorisosta: Suomessa opiskelija voi saada juurikin ravintoloista ja baareista erilaisia alennuksia, mikä houkuttelee osaa opiskelijoista nimen omaan syömään ulkona sen sijaan, että tekisi ruokaa itse kotona. Opiskelijat ovat Suomessa hyvin järjestäytyneitä ja erilaiset opiskelijajärjestöt, niiden kattojärjestöt ja muut vastaavat organisaatiot neuvottelevat koko ajan uusia etuja paikallisten yrittäjien kanssa. Monet ravintolat tarjoavat alusta alkaen opiskelija-alennuksia tehdäkseen hyvän ensivaikutelman ja haaliakseen itselleen uusia asiakkaita. Kanta-asiakaskorttien ja muiden klubialennusten sijaan opiskelijan tärkein alennuskortti on opiskelijakortti.
Nuoria houkutellakseen ravintolan kannattaa ottaa huomioon pari asiaa. Ensinnäkin sijainti on tärkeä, vaikka hyvän ruuan ja kokemuksien vuoksi ollaankin valmiita menemään vähän pidemmälle. Nuorten suosimiin ravintoloihin pääsee helposti julkisilla kulkupeleillä ja omin nokkinensa pyörällä. Tätä varten yrittäjän kannattaa hankkia esimerkiksi polkupyöräteline ravintolan ulkopuolelle, jos vain ympäristö sen sallii. Perinteinen kivijalka pitää tässä tilanteessa pintansa. Suomen arvaamattoman sään vuoksi katottomat terassit eivät välttämättä ole se paras vaihtoehto ravintolan perustamiselle.
Toinen tärkeä tekijä on huomioida erilaiset ruokavaliot. Siinä missä vanhastaan tarjoilijalta piti kysyä, löytyykö listalta mitään esimerkiksi vegaanista ruokaa tai saako tämän-ja-tämän gluteenittomana, nykyään nämä tiedot on printattu suoraan ruokalistaan. Kasvispohjaiset ruuat ovat koko ajan suositumpia ja vegaaniravintolat tekevät tuloaan myös isojen kaupunkien ulkopuolella.
Ravintolan viihtyvyyteen vaikuttaa moni tekijä ja meillä jokaisella on omat preferenssimme. Yleensä ravintoloissa soi jonkinlaista taustamusiikkia, usein ilman laulua, jotta ihmisillä on mahdollisuus keskustella keskenään. Jotkin ravintolat ovat kieltäneet tai muuten rajoittaneet älypuhelinten käyttöä esimerkiksi tarjoamalla alennuksia. Täytyy kuitenkin muistaa, että suomalaiset nuoret tulevat tutkitusti ravintoloihin nimenomaan kokemuksen perässä, joten puhelimen käyttö on loppupeleissä melko vähäistä, koska sitä voi tehdä muuallakin.
Mainonnan saralla kannattaa liikkua siellä missä nuoretkin: sosiaalisessa mediassa. Esim. oma Facebook-sivu on ravintolalle käytännössä ilmaista mainostilaa, mutta sponsoroituja päivityksiä saa ostettuakin, jos haluaa tavoittaa uusia tykkääjiä. Facebook tarjoaa tykkääjille myös mahdollisuuden antaa palautetta ja olla muutenkin yhteydessä ravintolaan, joten sivuihin kannattaa panostaa. Näkyvyyttä kannattaa myös harkita ravintolan paikkaa valittaessa, jolloin tärkein mainos saattaakin olla oma näyteikkuna.
Ravintolan perustamiseen tarvitaan pääomaa, kun omat säästöt eivät riitä. Yrityslaina on tyypillistä eikä sen ottamista tarvitse enää häpeillä. Tärkeintä on saada ravintola pystyyn ja tehdä asia kerralla kuntoon, jotta asiakkaita riittää ja he lähtevät tyytyväisenä.
